Hyvinvointialueiden ohjaus kasvaa – luvassa enemmän keppiä kuin porkkanaa

Hallitus on todennut, että edellisellä hallituskaudella tehty sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus oli hallinnon uudistus ja tällä hallituskaudella keskitytään palvelujen uudistamiseen. Hyvinvointialueiden tilanne on erittäin vaikea. Luvassa on myös säästöjä eli enemmän keppiä kuin porkkanaa.

Taloudellinen tilanne erittäin haastava – uudesta rahoitusmallista päätetään 2025

Helsingin kaupunki ja 21 hyvinvointialuetta vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä. Valtion talousarvioesityksessä 2024 sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on yhteensä 24,7 miljardia euroa. Vaikka talousarviossa luvataan hyvinvointialueille 4 miljardia euroa lisärahoitusta, taloudellinen tilanne on erittäin vaikea, koska kaikki hyvinvointialueet tekevät alijäämää. Hallitusohjelmassa sosiaali- ja terveyspalveluille on määritelty säästötavoitteeksi 1,4 miljardia vuoteen 2027 mennessä ja 3 miljardia vuoteen 2031 mennessä, mikä tulee olemaan erittäin vaikeaa.

Hyvinvointialueiden uusi rahoitusmalli päätetään vuonna 2025. Hyvinvointialueiden omavastuu kasvaa, mikä tarkoittaa rahoituksen portaista pienentymistä vuodesta 2026 alkaen seuraavien vuosien aikana todellisista kustannuksista.

Rahoitus perustuu edelleen tarvetekijöihin, asukasmäärään ja ikärakenteeseen, mutta näiden laskentatekijöiden painotukset vaikuttavat kunkin alueen rahoitukseen. Uusi laskentatekijä on alueiden erityspiirteet, joiden määrittely voi olla haasteellista. Hyvinvointialueiden tilanteet ovat erilaiset huomioiden väestörakenne, hyvinvointi- ja terveyserot, sairaalat ja terveyskeskukset.

Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan saatavuus on erittäin vaikea. Sosiaali- ja terveyspalveluiden monituottajamalli ja Kela-korvaus edesauttavat palvelujen järjestämistä, mutta samalla kilpailu henkilökunnasta kasvaa. Hyvinvointialueilla on jatkossa mahdollisuus ydintoimintoja organisoidessaan hyödyntää myös yhtiömuotoista organisointitapaa, mutta siinä on otettava huomioon inhouse-yhtiöitä koskeva säätely.

Hallitus haluaa helpottaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä – säästöjä joka tapauksessa tiedossa

Hallitus kertoo säätävänsä kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuudesta sopia tehtävien hoitamisesta alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisesti. Kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden sekä työllisyyden edistämiseksi luvataan vahvistettavan. Kunnat ja hyvinvointialueet voivat esimerkiksi sopia oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämisestä. Kuntouttava työtoiminta palautetaan hyvinvointialueilta kuntien järjestettäväksi.

Täysin selvää ei kuitenkaan ole vielä se, mistä kaikesta kunnat ja hyvinvointialueet voivat sopia ja miten kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä vahvistetaan. Riski on, että yhteistyöhön tulee päällekkäisyyttä.

Kuntien taloutta rasittaa tänä vuonna tehty siirtolaskemien tarkistus, joka joidenkin kuntien osalta on merkittävä lisärahoituksen siirto kunnilta hyvinvointialueille.

Kuntien ja hyvinvointialueiden pitää tehdä säästöjä, koska julkinen talous on velkaantunut ja hyvinvointialueet tekevät merkittävästi alijäämää. Hyvinvointialueet joutuvat tekemään päätöksiä muun muassa sairaaloista, päivystyksestä ja terveyskeskuksista.

Kuntalaisilta tulee kritiikkiä hyvinvointialueiden palvelujen keskittämisestä. Tilanne on paikoitellen jännittynyt. Sosiaali- ja terveyspalvelussa on tällä hetkellä lähes 800 kiinteistöä, joita kaikkia hyvinvointialueet eivät tule tarvitsemaan.

Samanaikaisesti valmistelu sairaaloiden ja päivystyksen kansallisesta kokonaisuudesta on myös alkanut. Tavoitteena on, että asiasta säädetään vuoden 2024 aikana ottaen huomioon pitkät etäisyydet ja kielelliset oikeudet. Erikoissairaanhoidon työjakoa koskevaa lainsäädäntöä myös uudistetaan. Hyvinvointialueilla on nyt mahdollisuus sopia työnjaosta ja tavoitteena on lisätä sopimuksellisuutta. On todennäköistä, että säädetään myös siitä, milloin työnjaosta on sovittava. Tähän liittyvät erityisvastuualueet, erikoistuminen ja valtakunnalliset vastuut.

Valtiovarainministeriön vaikutusvalta kasvaa – vaikuttavuus, taloudellisuus ja tuloksellisuus korostuvat

Vaikuttavuus, taloudellisuus ja tuloksellisuus korostuvat, kun valtiovarainministeriön ohjausvalta muutonkin kasvaa. Ministeriö johtaa hyvinvointialueiden ohjausta, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö ovat ohjauksessa mukana. Ohjauskeinot ovat suositukset, investointisuunnitelma ja -rahoitus, lainanottovaltuudet ja mahdollinen lisärahoitus.

Valtiovarainministeriö voi vaatia lainanottovaltuuden edellytykseksi talouden tasapainottamista. Valtiontalouden tarkastusvirastolle tulee todennäköisesti hyvinvointialueiden valvontatehtävä.

Hyvinvointialueiden talous kriisiytyy, jos alue ei pysty määräajassa kattamaan alijäämiään. Hyvinvointialueen yksi lisärahoituspyyntö aloittaa valtiovarainministeriön arviointimenettelyn. Menettelyn ensisijainen tarkoitus on saada hyvinvointialueet valtiovarainministeriön ohjauksen ja raportointivelvollisuuden piiriin, mutta menettely voi johtaa hyvinvointialueiden yhdistymiseen ja alueiden määrän vähentymiseen.

Hallituksen kohtalonkysymys – luvassa enemmän keppiä kuin porkkanaa

Hallitus on todennut, että edellisellä hallituskaudella tehty sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus oli hallinnon uudistus ja tällä hallituskaudella keskitytään palvelujen uudistamiseen. Tämä tarkoittaa myös säästöjä eli enemmän keppiä kuin porkkanaa.

Kevään 2025 kunta- ja aluevaalit mittaavat hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen onnistumista, mutta myös aluevaltuustojen toimintakykyä. Viimeistään silloin nähdään ovatko aluevaltuustot olleet kykeneviä tekemään itseään koskevia säästöpäätöksiä liki mahdottomassa toimintaympäristössä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmat ovat yksi tämän hallituksen kohtalonkysymyksistä. Edellisen hallituksen ratkaisujen moittimisella pääsee alkuun, mutta omia ratkaisuja on tehtävä pian. Pahimmassa tapauksessa palvelujen kriisistä tulee hallituksen kompastuskivi, jota ei hallitusohjelmalla tai yhteisellä visiolla ratkaista.

 

Ota yhteyttä

Päivi Laajala
Senior Advisor
paivi.laajala@miltton.com