Suomalainen pikkukaupunki selviää, jos se osaa kehittää kaupunkiympäristöään

Millaiset tulevaisuudennäkymät on pienillä ja keskisuurilla suomalaisilla kaupungeilla? Miten Suomen ja muiden Pohjoismaiden pienemmät paikkakunnat voivat vaikuttaa tulevaisuuteensa, kun muuttovirta suurempiin kaupunkeihin jatkuu? Asiaa voi ajatella kysynnän ja tarjonnan ongelmana. Ihmiset ja yritykset siirtyvät sinne, missä heidän tarpeisiinsa vastataan parhaiten. Kaupunkielämän laadulla on jatkossa tärkeä rooli pienemmissäkin kaupungeissa. Käsillä on eräänlainen paluu tulevaisuuteen, jossa kadut toimivat menneen maailman tyyliin julkisina kokoontumispaikkoina. Ne tarjoavat yrityksille bisnesmahdollisuuksia ja ovat samalla elinehto pienille kaupungeille, jotka kilpailevat nykyisistä ja tulevista asukkaista tarjoamalla heille hyvää elämänlaatua.

Koronapandemia ei tuhonnut suurkaupunkeja, muttei myöskään pelastanut pienempiä. Pikkukaupunkien toiveista huolimatta 5G, pandemia, etätyö ja kiinteistöjen edulliset hinnat eivät myöskään näytä muuttaneen tilannetta radikaalisti. Inspiroivia, joskin yksittäisiä ja jopa ristiriitaisiakin esimerkkejä löytyy. New Yorkissa ja Tukholmassa osa ihmisistä muutti ydinkeskustan ulkopuolelle, missä ostovoimaa onkin enemmän kuin muualla.

Suomessa taas monet lapsiperheet päättivät jäädä Helsingin, Tampereen ja Turun keskustoihin, koska palvelut ovat siellä monipuolisempia ja tekemistä on enemmän. Tilanne on monisyinen. Kaikilla halukkailla ei ole mahdollisuutta muuttaa tai siirtyä etätöihin, eikä kokopäiväinen etätyöskentely ehkä lopulta olekaan pelkkää ruusuilla tanssimista. Vaikka työpaikka ja asuntojen saatavuus vaikuttavat muuttopäätökseen, painavat myös monet henkilökohtaiset asiat vaakakupissa – samoin kuin kaupunkiympäristö.

Varmaa lienee kuitenkin se, että pandemian takia kaupunkiympäristön merkitys on kasvanut odotettua nopeammin. Väestörakenne, teknologia, digitalisaatio, uudet liiketoimintamallit ja uudistuvat työmarkkinat muuttavat kaupunkeja.

Kaupunkiympäristö on mahdollisuus

Olipa kyseessä kuinka pieni kaupunkiasutus hyvänsä, kaikilla kaupungeilla on keskus. Julkisen tilan elinvoimaa voidaan mitata yksiköissä: siellä oleskelevien ihmisten määrässä, alueella vietetyssä ajassa ja paikallisiin yrityksiin käytetyssä rahassa. Vilkas keskusta tekee kaupungista houkuttelevamman. Houkuttelevuutta voidaan mitata määrällisesti asukkaiden, yritysten ja kiinteistöjen muutoksessa ja rakenteessa. Tarkastellaanpa siis kaupunkiympäristöä: kuinka keskustoihin saataisiin lisää väkeä?

On tärkeää erottaa kaksi asiaa toisistaan. Ensinnäkin kaupunkisuunnittelu ja kokonaiskuvan hahmottaminen ovat olennaisen tärkeitä. Digitalisaatio, etätyömahdollisuudet, kiertotalous ja uudet liiketoimintamallit kaikki osaltaan vaikuttavat sekä ihmisiin että yrityksiin. Vaikka uudet innovatiiviset liikuvuuspalvelut ja -välineet saattavat menestyä nimenomaan suurissa kaupungeissa, ne vaikuttavat myös pienempiin paikkakuntiin. Ne voivat näkyä esimerkiksi haamukauppoina ja -keittiöinä, verkkokaupan vaikutuksina vähittäiskauppaan ja siinä, miten kaupunkeja suunnitellaan tai mitä jalkakäytäviltä odotetaan. Luonnollisesti myös ilmastokriisillä, EU:n säädöksillä (mm. rakentamisessa) ja väestön ikääntymisellä on merkityksensä.

Yritys hyötyy valtavasti, jos se ymmärtää, miten kaupunki toimii, ja tuntee sen haasteet, oli kyseessä sitten suuri tai pieni kaupunki. Yrityksille mikä tahansa kaupunki voi toimia testialustana, markkinana ja mahdollisuuksien maailmana. Kaupungit onnistuvat parhaiten määrittelemään itse omaa tulevaisuuttaan, jos ne hyödyntävät uudenlaista kaupunkiajattelua ja eri sektorien välistä yhteistyötä. Tällainen dynamiikka näkyy lopulta kaupungin arjessa.

Kaupunki on yhteinen olohuone

Julkinen tila kuten katu, aukio tai keskusta on elävä, kun siellä on erilaisia toimintoja. Mitä enemmän toimintaa, sitä enemmän ihmisiä: ihmisille on tarjottava syitä tulla paikkaan ja pysyä siellä. Näitä syitä voidaan luoda suunnittelemalla. Ihmiset houkuttelevat paikalle lisää ihmisiä, kuten jo 1900-luvun kaupunkitutkijat William Whyte ja Jane Jacobs tiesivät.

Niin sanottu vartin kaupunki on tunnettu esimerkki kaupunkien tulevaisuudennäkymistä. Sitä on tosin vaikeaa jäljitellä harvaan asutuilla alueilla. Ruotsissa on toteutettu arkkitehtuuri- ja designkeskus ArkDesin kanssa yhteistyössä kansallinen minuutin kaupunki -projekti, joka pyrkii tuomaan katusuunnittelun ja suoran demokratian ruohonjuuritasolle. Minuutin kaupunki yhdistää kaupunkilaisten vuoropuhelua, kaupunkiaktivismia ja taidetta: projektissa kaduilla tehdyt muutokset näkyvät kaikille.

Project for Public Spaces -järjestö (PPS) on työskennellyt julkisten tilojen parissa vuodesta 1970. Vaikka PPS on ollut mukana suuren luokan projekteissa, kuten New Yorkin Times Squaren muuttamisessa jalankulkijoille varatuksi tilaksi, se pyrkii tavoittamaan kaupunkisuunnittelussa ruohonjuuritason. Projekteissa keskitytään yksittäisten aukioiden ja kadunkulmien kehittämiseen. Esimerkiksi kivijalkakauppiaita ja tavallisia jalankulkijoita haastatellen yritetään ymmärtää, mitä kadulla oikeastaan tapahtuu. Missä ihmiset viihtyvät, missä he kokevat olonsa turvalliseksi, kuka paikoissa käy ja miksi, mitä kadulta puuttuu? Miksi osa ihmisistä on vain läpikulkumatkalla, vai jäävätkö he tiettyihin paikkoihin? Onko kadulla penkkejä? Entä julkisia vessoja? Kysymykset saattavat kuulostaa vähäisiltä, mutta vastaukset kuvaavat julkisen tilan käyttökokemusta.

Esimerkkejä

Ruotsin Sundsvall (väkiluvultaan 95 000) on esimerkki kaupungista, jossa eri sektorit ovat tehneet yhteistyötä keskustan elävöittämiseksi ja joka on ehdokkaana vuoden ruotsalaiseksi keskustaksi. Östersund (49 000 asukasta) voitti kyseisen palkinnon vuonna 2019. Tuomaristo kuvaili kuntaa helposti lähestyttäväksi, avoimeksi uusille ideoille ja paikaksi, jossa keskusteluissa esitetyt ajatukset herätetään eloon. Viron satavuotisjuhlavuonna 2018 pienissä virolaiskaupungeissa toteutettiin kansallinen Sata onnistunutta julkista tilaa -hanke yhteistyössä Viron arkkitehtuurikeskuksen kanssa.

Julkiset sisätilat ovat tärkeitä pohjoisessa ilmastossa. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa Helsingin Oodi-kirjaston julkiset sisä- ja ulkotilat sekä monipuoliset palvelut, Aarhusin Dokk1 ja Oslon Deichmann Bjørvikan kirjasto. Suomessa kirjastoista on tullut jopa kansainvälisen markkinoinnin väline. Norjassa Levende lokaler eli ”elävät paikat” oli projekti, jonka design- ja arkkitehtuurikeskus DOGA toteutti yhteistyössä Arendalin, Lærdalin ja Tromssan kaupunkien kanssa vuosina 2016–2018 tavoitteenaan elävöittää käyttämättömiä ja vapaana olevia maa-alueita. Pohjois-Ruotsin Skellefteå investoi yhteen maailman korkeimmista puurakennuksista: Saran kulttuuritaloon valmistuu peräti 20 kerrosta julkista tilaa.

Maineella ja markkinoinnilla voi olla ratkaisevan suuri merkitys. Kaupungin maine on ansaittava, sillä paikkojen markkinointia ei voi verrata tuotteiden markkinointiin. Luova voi silti olla: Pelastakaa Salla -kampanja on tästä malliesimerkki. Kuten Helsingin Sanomat kertoi vuonna 2020, Porvoo (50 000 asukasta) kasvaa tasaisesti. Kiinteistöjen arvo nousee. Porvoossa ei ole korkeakoulua tai ratayhteyttä, mutta se sijaitsee kätevän matkan päässä Helsingistä esimerkiksi työmatkaliikenteen kannalta – kuten moni muukin kaupunki, joka ei kuitenkaan kasva. Porvoo aikoo korvata keskustan ostoskeskuksen pitkällä puistoalueella, joka yhdistää kolme aukiota. Muut suomalaiskaupungit Tampereesta Järvenpäähän (44 000 asukasta), paiskivat töitä keskustojensa parantamiseksi.

Oulun tarinan kiteyttää vuosittainen Polar Bear Pitch -tapahtuma. Suositun ja ainutlaatuisen tapahtuman teemoja ovat teknologia ja suomalainen elämäntapa. Käytännössä ideana on pitchata liikeideaa avannosta käsin. Tapahtuma onkin saanut paljon kansainvälistä mediahuomiota. Oulu on Suomen, ellei koko maailman, talvipyöräilypääkaupunki: 25 prosenttia kaikista matkoista taitetaan Oulussa pyörällä, talvikuukausinakin 12. Myös asuntomarkkinat kukoistavat: tarjonta ja kysyntä kohtaavat, rakennusyhtiöt kehuvat kaupungin lähestymistapoja, eivätkä hinnat ole nousseet samassa suhteessa muihin kaupunkeihin.

Palvelut ovat tärkeitä. Kun Vantaan uuden Kivistön alueen kehittäminen joitain vuosia sitten alkoi, odotukset olivat korkealla. Kävi kuitenkin niin, että asunnot valmistuivat nopeammin kuin palvelut, eivätkä asunnot ole menneet kaupaksi odotetusti. Kaupunkiympäristöllä on siis vaikutusta, vaikka sijainti olisi hyvä eli lähellä keskusta tai rautatieaseman vieressä. Kivistöön aiotaan rakentaa suuri ostoskeskus. Lukuisat esimerkit vuosikymmenten varrelta kuitenkin osoittavat, että suuret ostoskeskukset eivät oikeastaan paranna kaupunkiympäristöä kokonaisuutena, sillä ne imevät sisäänsä elämän kaduilta. Kööpenhaminan uusi, ylimitoitettu ja paljon kritisoitu Ørestad on muistutus siitä, mitä jättimäinen ostoskeskus voi tehdä kaupunkiympäristölle hyvistä aikeista huolimatta.

Kokemukset muokkaavat mielipiteitä, eivät faktat

Hyvän kaupunkiympäristön tarjoaminen paikallisille houkuttelee lopulta myös muualta tulevia kävijöitä, ns. väliaikaisia paikallisia. Ruotsin Jönköping (93 000 asukasta) ja Oskarshamn (17 000) ovat panostaneet kaupunkikehitykseen matkailua unohtamatta. Matkailu voi puolestaan houkutella investointeja tai jopa uusia asukkaita kaupunkeihin. Esimerkiksi Ranskan Nantes houkuttelee turisteja kaupungin urbaaneihin olohuoneisiin.

Julkisella taiteellakin voi olla suuri merkitys. Japanissa suositut yhteisölliset taideprojektit ja tapahtumat, kuten Setouchi, Echigo-Tsumari ja Ichihara Art x Mix, ovat osa aluekehitystä.

Suomen ja Ruotsin rajalla Ylitorniossa (1 900 asukasta) ja Pajalassa (1 950) kuntien yhteinen Hej Hemby -projekti tarjoaa ihmisille mahdollisuuden muuttaa paikkakunnalle väliaikaisesti – tai pysyvästi. Idea on yksinkertainen: Hej Hemby tarjoaa mahdollisuuden kokeilla asumista pienemmällä paikkakunnalla vaikkapa lasten kanssa. Myös Gotlanti toteutti testiasumisen kampanjan lähes vuosikymmen sitten. Kaikki kaupungit voisivat kokeilla uudenlaista suhtautumista markkinointiin ja matkailuun ja tuottaa vastaavanlaisia projekteja yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä. Pidemmällä aikavälillä projektit voisivat houkutella vaikkapa ystäväporukoita joustaviin asumiskokeiluihin.

Suomalaisten kaupunkien tarina jatkuu. Hyvän kaupunkisuunnittelun aikakausi on alkanut. Miten sinun kuntasi luo entistä parempaa kaupunkiympäristöä?

Pärtel-Peeter Pere on kaupunkisuhteiden vanhempi neuvonantaja, joka on työskennellyt sekä pohjoismaisten pääkaupunkien että pikkukaupunkien kanssa. Hän harrastaa säveltämistä ja seuraa Brysselin-vuosiensa seurauksena tiiviisti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Pärtel on urbanisti, joka ei enää pysty sulkemaan silmiään maailman parhaiden kaupunkien aikaansaannoksilta.

Miltton tarjoaa kaupunkisuhteiden neuvonantoa yrityksille ja kunnille. Kehitä ymmärrystäsi ja kykyjäsi toimia uudenlaisessa urbaanissa maailmassa. Kehitä liiketoimintaasi asettamalla itsesi keskeiseksi osaksi muuttuvaa yhteiskuntaa. Miltton auttaa ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät urbaanin ympäristön nopeasta muutoksesta. Näkemyksemme perustuu globaaliin ymmärrykseen yhdistettynä paikallistuntemukseen. Neuvomme räätälöidään auttamaan asiakkaita ymmärryksen, näkemyksen, inspiraation ja toiminnan rakentamiseen. Analysoimme uhkia ja mahdollisuuksia, kartoitamme riskejä ja tarjoamme käyttöösi koko Milttonin ainutlaatuisen laajan osaamisen. Milttonin kattavan tarjooman ansiosta lähestymme kaupungistumista esimerkiksi asiakasymmäryksen, kansainvälisen riskianalyysin, brändäyksen ja vaikuttajaviestinnän näkökulmista.